Arkisto helmikuu 2020

Muutoksia kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyden jatkokoulutukseen verkossa

Ammattipätevyysdirektiivissä säädetään kuorma- ja linja-autonkuljettajilta ajokortin lisäksi vaadittavasta ammattipätevyydestä, joka saavutetaan perustason ammattipätevyyden suorittamisella, jonka jälkeen ammattitaidon ylläpitämiseksi tulee suorittaa viiden vuoden välein direktiivin mukainen jatkokoulutus. Jatkokoulutuksen määrä on 35 tuntia, joka on suoritettava 5 vuoden kuluessa edellisen ammattipätevyyden myöntämisestä.

Muutostarpeita koulutuksissa

Ensimmäiset kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyysvaatimukset tulivat voimaan vuosina 2008 ja 2009. Vuonna 2012 komissio julkaisi asiasta toimeenpanokertomuksen, josta järjestettiin myös sidosryhmäkuuleminen sekä ulkoinen arviointi vuosina 2013 ja 2014. Direktiivillä koettiin olleen alaan myönteinen yleisvaikutus, mutta sen implementoinnissa havaittiin myös puutteita. Suurimmiksi puutteiksi havaittiin koulutusten hyväksyminen muissa jäsenvaltioissa, ristiriitaiset kokemukset koulutuksen tarpeellisuudesta, puutteet mahdollistetuissa opetusmetodeissa sekä joustamattomuus vaadittujen koulutusten yhdistelemisessä. Uuden direktiivin tavoitteet kiteytyvät liikenneturvallisuuden parantamiseen koko EU:ssa, kilpailu ja oikeudenmukaisuus huomioiden. Kuljettajakoulutuksen yhtenäistämisellä ja vastavuoroisuuden tunnustamisella halutaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta.

Verkkokoulutukset osana jatkokoulutusta

Direktiivin mukaan jatkokoulutus voi muodostua luokkaopetuksesta, käytännön koulutuksesta, tieto- ja viestintätekniikan välineiden avulla sekä korkeatasoisissa simulaattoreissa käydyistä koulutuksista, joita kuitenkaan ei ole direktiivissä tarkemmin määritelty.

Suomessa ei ammattipätevyyden jatkokoulutuksen tai peruskoulutuksen osalta verkko-opetukselle ole määritelty tarkkoja rajoituksia. Traficomilta on saatu verkkototeutuksiin lyhyt ohjeistus helmikuussa 2019. Suomessa jatkokoulutuksessa on voinut hyödyntää myös etäopetusta, jossa ääni ja kuvayhteydellä kouluttaja opettaa ryhmää reaaliaikaisesti.

Uudet vaatimukset

Jatkokoulutusten osalta verkko-opetuksessa on erityisesti edellytettävä luotettavaa käyttäjän tunnistusta ja asianmukaisia valvontakeinoja. Uuden direktiivin mukaan verkko-opetuksen osuus jatkokoulutuksesta voi olla enintään 12 tuntia, eikä direktiivi mahdollista kansallisia poikkeamia enimmäismäärästä. Viiden pakollisen jatkokoulutuspäivän osalta tämä tarkoittaa siis yhtä kokonaista kertauspäivää sekä mahdollisesti toista päivää, josta osa suoritetaan lähiopetuksessa tai simulaattorissa. Niin verkkokoulutuksessa kuin luokkahuonekoulutuksissakin vähintään 7 tunnin jaksot voidaan jakaa edelleen kahdelle peräkkäiselle päivälle.

Ennakoivan ajon koulutuksen vähimmäismäärä on edelleen edellytyksenä ammattipätevyydelle, mutta valvonnan vaikeuden vuoksi rajoitetta ei ole tulossa saman koulutusaiheen useille opiskelukerroille. Vähintään yhteen jatkokoulutuksen aiheista on kuuluttava siis jatkossakin liikenneturvallisuutta.

TuKot pyytää jäseniltä kannanottoja

Uusia lakeja ehdotetaan tuleviksi voimaan pääosin 23.5.2020, joka on direktiivissä esitetty takaraja. Lainsäädäntöä varten valmisteltu hallituksen esitys on avoinna lausunnoille www.lausuntopalvelu.fi -osoitteessa 23.2.2020 saakka. Suomen Turvallisuusalan Kouluttajat ry. ottaa jäseniltään vastaan perusteltuja kannanottoja hallituksen esitykseen liittyen ja lausuu tarvittaessa kantansa esitykseen.

Kirjoitus julkaistu ensimmäisen kerran LinkedIn, Tuomas Liukkonen (julkaistu kirjoittajan luvalla).